Ortodoksisten pyhäkköjen tulevaisuudesta


Aulikki Elo ja Timo Riistaniemi kirjoittivat lauantain 3.8. Karjalaisessa artikkelin otsikolla ”Pakko karsia pyhäkköjä”. Artikkeli on huolestuttanut jonkin verran Pohjois-Karjalan ortodoksista väestöä. Oikeastaan hyvä niin. On tärkeää, että tulevaisuuden muutoksista ja muutospaineista keskustellaan seurakunnissa avoimesti.

Viime lauantain uutinen sisälsi oikeaa tietoa, mutta valitettavasti myös epätarkkaa tekstiä, mikä on hämmentänyt seurakuntalaisia. Kirjoituksen tiedot tilanteen peruslähtökohdasta pitävät paikkansa: kirkolla ei ole varallisuutta koko rakennuskannan vaatimiin investointeihin eikä läheskään kaikilla seurakunnilla ole omaa varallisuutta tiheän pyhäkköverkoston ylläpitämiseen. Tämä johtaa vääjäämättä rakennuskannan harventamiseen.

Artikkelissa viitattiin kirkollishallituksen teettämään väliraporttiin, jonka taustalla on kirkolliskokouksen päätös vuodelta 2017. Tämä väliraportti on juuri nyt lausuntokierroksella seurakunnissa ja näiden lausuntojen lisäksi työryhmä saa lausunnot esityksistään sekä museovirastolta että taidehistoriallisesta näkökulmasta asiantuntijalta. Lausuntojen jälkeen kirkollishallitus laatii lopullisen esityksen kirkolliskokoukselle 2019, joka kokoontuu marraskuussa.

Artikkelissa mainittiin nimeltä rakennuksia, joita on menossa myyntiin tai purkuun. Mitään tällaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Artikkelissa tuotiin esille väliraportin esityksiä. Lopulliset toimet päätetään seurakunnissa piispan ja museoviraston kuulemisen jälkeen. Jos yksittäisestä pyhäköstä luovutaan, asiasta tarvitaan vielä erillinen kirkollishallituksen päätös.

Kirkollishallituksen toimituskirjassa todetaan, että väliraportin toimenpiteet on esitetty 10 – 20 vuoden tarkastelujaksolle. Mistään nopeista toimenpiteistä ei siten ole kysymys. Varmastikin yksittäisistä kunnoltaan tai sijainniltaan kriittisistä rakennuksista joudutaan luopumaan nopeammalla kuin 10 vuoden aikataulululla. Pohjois-Karjalan seurakunnista mainittakoon Ilomantsin ortodoksinen seurakunta, joka on jo tehnyt vastuullisia päätöksiä omista rakennuksistaan mm. siirtämällä seurakuntakeskuksen vanhaan pappilaan uudemmasta luopuen.

Väliraportin liitteessä todetaan, että päätöksiä tehtäessä asiaa on vietävä eteenpäin mahdollisimman avoimesti. Pyhäköistä luovuttaessa hankkeesta on informoitava piispaa, kirkon keskushallintoa, työntekijöitä ja pyhäkköalueen ortodokseja. Mitään päätöksiä ei siten tehdä jäsenistön selän takana. Tällaisen mielikuvan osa lukijoista sai epätarkan kirjoituksen vuoksi. Kiitos kuitenkin siitä, että aihe tuli esille jo nyt. Näin asiasta on voinut keskustella seurakunnan kokoontumisten yhteydessä. Keskustelu on juuri sitä tarpeellista avoimuutta.

isä Tuomas Järvelin
Kirkkoherra
Joensuun ortodoksinen seurakunta

Bookmark the permalink.

Comments are closed.