Kuorolaulua koronan aikaan – Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkon kuoro jatkaa perinteitä olosuhteista huolimatta

Viime keväänä kesken parhaan kirkkomusiikkikauden (eli suuren paaston aikana ja pääsiäisen lähestyessä) koronaepidemia katkaisi kaikkien kirkkokuorojen harjoitus- ja laulukauden. Tilanne oli harmillinen monella tavalla, eikä vähiten siksi että tulossa oli myös valtakunnalliset kirkkolaulupäivät, jotka oli tarkoitus järjestää Joensuussa yhdessä seurakunnan, yliopiston, seminaarin, PSHV:n ja Ortodoksisten kanttorien liiton kanssa.

Kuorot eri puolilla reagoivat tilanteeseen eri tavoin. Toisaalla pidettiin kuoroharjoituksia etäyhteyksin esimerkiksi Zoom-palvelun kautta (kuten Ilomantsissa), jossain kokoonnuttiin pienellä porukalla harjoittelemaan ja laulamaan kirkkovuoden tärkeitä palveluksia. Joensuun Nikolaos-kuorolle tilanne oli monesta syystä vähän erilainen kuin vakiintuneimmilla kuoroilla.

Runsas vuosi sitten seurakunnassa tehtiin työjärjestelyjen muutoksia, jonka seurauksena toteutettiin piispan tekemän seurakunnan tarkastuksen yhteydessä ehdotetut muutokset seurakunnan kirkkolaulutoimintaan. Perinteikkään kirkkokuoron ja nuorten Nikolaos-kuoron yhdistyminen alkoi syksyllä 2019 Nikolaos-kuoron nimellä ja uuden johtajan, kanttori Valerian johdolla. Uudistuneena aloittaneeseen kuoroon saatiin mukaan niin uusia kuin jo tuttuja seurakunnan kuorolaulajia sekä erityisesti mainittakoon yläkouluissa ja lukioissa opiskelevat entiset Nikolaos-kuorolaiset. Kuoroon on voinut hakeutua keskustelemalla ja laulamalla kanttorin kanssa kahden kesken. Tämä on ollut tärkeä hetki molemminpuoliseen tutustumiseen ja yhteisen näyn luomiseen.

Talven aikana entisen kirkkokuoron hallituksen kanssa ideoitiin kuorolle uusi ja kaunis nimi: Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkon kuoro. Tässä nimessä yhdistyvät seurakunnan kahden eri kuoron perinteet: Joensuun ortodoksisen kirkkokuoron ja Nikolaos-kuoron (jolla nimellä on toiminut seurakunnassa useampi kuoro, viimeisenä nuorisokuoro).

Nikolaos-kuoro lähti käyntiin vauhdikkaasti, uudella innolla ja jumalanpalveluslauluun keskittyen. Harjoituksissa syksyn ja talven aikana 2019-2020 harjoiteltiin erityisesti jumalanpalvelusten perusohjelmistoa ja sävelmistöjä. Nikolaos-kuoro lauloi vigilian ja liturgian suunnilleen joka toinen viikonloppu vuorotellen näin slaavinkielisten palvelusten Piligrim-kuoron ja ”avoimen kuoron” palvelusten kanssa. Avoin kuoro tarkoitti kaikkia halukkaita laulajia, eli niitä jotka laulavat jossain seurakunnan kuorossa tai eivät missään kuorossa. Kuorovuoroilla todettiin olevan sekä hyötyjä että haittoja. Toisaalta uudet kuorolaiset sitoutuvat saman tien tiukasti jumalanpalveluselämään, koska konserttien sijaan ne olivat kuorokauden keskiössä. Toisaalta taas ne, jotka syystä tai toisesta eivät laulaneet Nikolaos-kuorossa pääsivät harvemmin jumalanpalveluksiin laulamaan. Järjestelmä oli myös aika sekava.

Keväällä koronan katkaistessa kuorotoiminnan ja yhteiset jumalanpalvelukset tämä juuri vauhtiin päässyt kuoro otti rennon linjan – korona-aikana kuorolaulusta hengähdettiin. Suurella viikolla ennen pääsiäistä kanttori latasi muutamia veisuja YouTubeen ortkanttori-kanavalle nuottien kera. Kuoron WhatsApp-viestiryhmässä kokoonnuttiin seuraamaan kotikatsomoissa palveluksia, joista kanttori kirjoitti muutaman tärpin ja mielenkiintoisen yksityiskohdan. Monelle nämä suuren viikon palvelukset olivat ihan tuttuja ja toisille aivan ventovieraita.

Kesäkuussa kun kokoontumisrajoitukset höllentyivät, kuoro keräsi heti kimpsut ja kampsut ja kokoontui kirkon pihalle piknikille. Yhdessä laulettu kiitosrukoushetki kirkon pihalla lämmitti mieltä ja sielua.

Kesäkauden jälkeen mielessä jäyti epätietoisuus siitä, millaiset koronaohjeet hiippakunnasta saadaan ja millä tavalla ne rajoittavat kuoroharjoitustoimintaa. Ihana uutinen oli se, että kuoroharjoitukset sai aloittaa tietyillä järjestelyillä (turvavälit ja muut hygieniaohjeet huomioiden). Huonompi uutinen oli se, että jumalanpalveluksiin emme pääse laulamaan yhdessä todennäköisesti vielä vähään aikaan. Koska laulaminen tarvitsee suuremman turvavälin kuin laulamattomat tilanteet, hiippakuntamme ohjeissa on sallittu kanttorin ottaa palveluksiin vain 3-4 laulajaa kerrallaan.

Ortodoksisen kirkkomusiikin armollinen piirre on se, että jos vuonna 2020 pääsiäinen jäi monilta laulamatta, on pääsiäinen aika samalla tavalla ensikin vuonna. Vigilia tai vaikka 3. sävelmä on toimivat samalla logiikalla niin korona-aikana kuin sen jälkeenkin. Kirkkomusiikin harrastaminen ja harjoitteleminen eivät siis koskaan mene hukkaan. Toisaalta myöskään koskaan ei tule valmista sikäli, että aina löytyy uutta harjoiteltavaa ja täsmennettävää. Tuskinpa kaikki kanttoritkaan vuorenvarmasti muistavat kaikkien sävelmien kaikkien stemmojen kaikkia koukeroita. Ortodoksinen kirkkomusiikki onkin valtavan rikas maailma, jossa riittää tutkittavaa monella tasolla – niin kuoroyhteisön hengen, oman äänen, sävelmistöjen tai historian kannalta vaikka akateemisen tutkimukseenkin asti!

Tällä hetkellä kuoroharjoitukset siis pyörivät jokseenkin normaalisti. Kuoroihin mahtuu aina uusia laulajia. Suurta ääntä ei vaadita, mutta tarkka korva ja uuden oppimiselle aulis asenne ovat tärkeitä vaatimuksia. Mikäli kirkkolaulu kiinnostaa, kannattaa ottaa kanttoreihin yhteyttä. Kaikki kanttorit antavat mielellään lisätietoja.

Saa nähdä mitä alkanut syksy ja tuleva talvi tuovat tullessaan seurakuntaelämään. Kirkkolaulupäivät suunnitellaan järjestettäväksi ensi vuoden keväällä. Tarvittaessa kuoroharjoituksia voidaan pitää internetin välityksellä, eivätkä jumalanpalvelukset lopu vaikka kokoontumisrajoituksia hetkellisesti taas kiristettäisiinkin. Jumalanpalveluksissa laulaminen on iso lahja seurakunnalle ja sitä tehdään aina Jumalan kunniaksi.

Kanttori Valeria Ratilainen

Kesäkuussa kuoro kokoontui piknikille koronaeristyksen jälkeen. Oli ihanaa tavata ja vaihtaa kuulumisia.

Syyskuussa Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkon kuoro aloitti uuden kuorokauden. Kuvassa kanttori Valeria ja noin puolikas kuoro.

Bookmark the permalink.

Comments are closed.