Ystävyysseurakuntamatka Kaakkois-Viroon Miikseen 4.-8.7.2020

Ilomantsin ortodoksinen seurakunta järjestää Ystävyysseurakuntamatkan Kaakkois-Viroon Miikseen 4.-8.7.2020. Matkan aikana osallistumme Kaakkois-Virossa, Setomaalla sijaitsevan Miiksen ystävyysseurakunnan praasniekkaan. Matkan hinta on 495€, joka sisältää hotellimajoituksen 2hh ja puolihoidon (aamupala ja yksi lämmin ateria päivässä), opastukset kohteessa sekä bussikuljetuksen Ilomantsista. Matka toteutuu, kun lähtijöitä on vähintään 25. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkakarjala Oy.
Ilmoittautumiset: myynti.matkakarjala@kolumbus.fi, MAHDOLLISIMMAN PIAN.
Alustava matkaohjelma löytyy https://ort.fi/ilomantsi/wp-content/uploads/2019/10/Viron-alustava-matkaohjelma.pdf . Tiedustelut: Hannu Lappalaiselta, p. 040 584 1995.

Georgialaisen lauluyhtye Rivoreran konsertti 6.2.2020

Rukousviikko 2020: He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti

Vieraanvaraisuus on kristillisesti ja ekumeenisesti tuttu ja tärkeä aihe. Vieraanvaraisuuden ikoni eli Abrahamin vieraanvaraisuus on usein esillä ekumeenisissa yhteyksissä. Pyhän Kolminaisuuden sisäinen rakkaus on ohjaamassa ja velvoittamassa myös kaikkia kristittyjä rakastamaan lähimmäistä – riippumatta ihmisen taustasta.

Vuoden 2020 Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon teema on ”He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti” (vrt. Ap. t. 28:2). Maltan ja Gozon kristilliset kirkot ovat valmistaneet tämän vuoden rukousviikon aineiston. Maltalaisille kristityille on tärkeää viettää Paavalin haaksirikon muistopäivää kiitollisina kristinuskon saapumisesta heidän kotiseuduilleen. Juhlaan kuuluva Apostolien tekojen lukukappale on valittu tämän vuoden rukousviikon tekstiksi.

Aineistoa valmistellut työryhmä korostaa vieraanvaraisuuden merkitystä välttämättömänä hyveenä etsiessämme kristittyjen ykseyttä ja eläessämme sitä todeksi. Meitä kutsutaan myös yhä suurempaan anteliaisuuteen avuntarpeessa olevia kohtaan. Kristillinen vieraanvaraisuus ei ole vain keskinäistä ystävyyttä, vaan se on rakastavaa kohtaamista niiden kanssa, jotka eivät jaa meidän kieltämme, kulttuuriamme tai uskoamme. Maltalaiset kristityt muistuttavat rukousviikon aineistossa, että samoilla vesillä kuin Paavali aikoinaan, haaksirikkoon joutuvat useat pakolaiset, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan.

Kristus opettaa, että pitäessämme huolta vaikeuksiin joutuneista osoitamme rakkautta hänelle itselleen (Matt. 25:40). Köyhillä ja särkyneillä on erityinen sija Jumalan maailmassa – ja näin tulee olla myös kristittyjen elämässä. Maltan ja Gozon kristityt toteavat: ”Ulkopuolisten toivottaminen tervetulleiksi, tulivatpa he toisista kulttuureista ja uskonnoista, olivatpa he maahanmuuttajia tai pakolaisia, on sekä rakkautta Kristusta itseään kohtaan että rakastamista niin kuin Jumala rakastaa. Me olemme kristittyinä kutsutut astumaan uskossa ulos maailmaan ja kurottautumaan Jumalan kaiken kattavassa rakkaudessa jopa niiden puoleen, joita meidän on vaikeaa rakastaa.”

Ekumeenista rukousviikkoa vietetään vuosittain kaikkialla maailmassa 18.–25. tammikuuta. Rukousjakso on kahdeksan päivän mittainen ja sitä kutsutaan myös rukousoktaaviksi. Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa varten tuotettu aineisto yhdistää eri puolilla maailmaa elävät kristityt pohtimaan samaa teemaa. Rukoillessamme ykseyden puolesta liitymme rukoilevien kristittyjen ketjuun ympäri maailmaa.

Siunattua kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa!

Toimituskunta
Mari-Anna Auvinen
Veijo Koivula
Suvi-Tuulia Vaara

Suomennos: Mika K. T. Pajunen

Kahdeksan päivää rukousta ykseyden puolesta vuosittain aina samaan aikaan, 18.-25. tammikuuta. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko on kansainvälinen rukousliike, joka on laajasti tunnettu meillä ja muualla. Sen perinteet ovat pitkät, sillä sitä on vietetty jo yli sata vuotta. 

Seurakunnanvaltuustovaalin tulokset

Joensuun ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalit käytiin 3.-10.11.2019. Vaalissa jätettiin yhteensä 331 äänestyslippua, joista hyväksyttyjä oli 325 äänestyslippua (osittain hyväksyttyjä 5 kpl, hylättyjä 1 kpl ja tyhjiä 0 kpl). Vaalissa annettiin yhteensä 1408 ääntä, joista hylättyjä ääniä oli 10 kpl. Äänestysprosentti oli 6,62%

Seurakunnanvaltuustoon vuosiksi 2020-2023 tulivat valituiksi:

Vaalialue 1 (Joensuu – Kontiolahti) 17 jäsentä
Tolvanen Matti 151 ääntä
Sidoroff Virpi 104
Metso Pekka 102
Ratilainen Jouni 85
Onatsu Annakaisa 80
Vatanen Sari 80
Jeskanen Matti 76
Kerova Nadezda 72
Pankka Airi 70
Vepsä Sirkka 69
Kuukkanen Merja 68
Raassina Olga 66
Linna Harri 64
Potkonen Antti 52
Usachev Sergey 46
Räsänen Eija 45
Lasanen Rauno 43

Vaalialue 2 (Lieksa) 2 Jäsentä

Jaskanen Kirsi 26
Reittu Olavi 22

Vaalialue 3 (Kitee – Rääkkylä – Tohmajärvi) 2 jäsentä

Hurri-Hyvärinen Minna       18
Hämäläinen Iiris                  18

Varasijalla:
Sihvonen Liisa 23 (vaalialue 1)
Oravalahti-Pehkonen Lea 18 (vaalialue 2)

Katekumeeniopetus 2019-2020

Katekumeeniopetus on kirkon jäsenyyteen tähtäävää opetusta. Kurssi koostuu opetuskokoontumisista sekä jumalanpalveluselämään osallistumisesta. Kurssi on vapaaehtoinen eikä siihen osallistuminen aiheuta mitään sitoumuksia, eli opetukseen voi osallistua myös yleisen kiinnostuksen vuoksi. Kurssin aikana tutustutaan kirkon opilliseen elämään sekä perinteeseen ja tapoihin. Kurssin aikana sen osallitujat voivat käydä hengellisiä keskusteluja keskenään sekä luottamuksellisesti seurakunnan papiston kanssa. Kurssilta kirkkoon liittyvät osallistuvat synnintunnustukseen. Liittäminen tapahtuu joko kasteen ja mirhavoitelun tai pelkän mirhavoitelun kautta riippuen siitä mistä yhteisöstä kirkkoon liitytään.

Missä ja milloin?                                                                                                         

Uusi katekumeeniryhmä alkaa syksyllä 2019. Kokoontumiset alkavat keskiviikkoisin klo 17 jumalanpalveluksella pyhän Nikolaoksen kirkossa. Opetus alkaa noin klo 17.40 joko kirkossa tai viraston kokoushuoneessa kokoontumiskerrasta riippuen.

Katekumeenikurssin 2019 – 2020 ohjelma ja opettajat, muutokset mahdollisia.

  • 23.10. Käsitys kirkosta. Ortodoksisen kirkon yleisesittely. Suhde muihin kirkkoihin. (i Stefan ja i Aleksander)
  • 6.11. Ortodoksinen kirkkovuosi ja ajan pyhittäminen (i Aleksander)
  • 4.12. Mitä on olla ortodoksi, Ortodoksinen elämäntapa (i Aleksander)
  • 18.12. Rukouselämä (i Stefan)
  • 8.1. Raamattu ja traditio (i Stefan)
  • 22.1. Sakramentit (i Marko)
  • 5.2. Ehtoollinen ja katumus (i Aleksander)
  • 19.2. Kirkkorakennus jumalanpalvelustilana ja sen esineistö, Ristit ja ikonit (i Marko). Opetus pyhän Nikolaoksen kirkossa ehtoopalveluksen jälkeen.
  • 22.2. klo 8.45 Opetusliturgia pyhän Nikolaoksen kirkossa (i Stefan)
  • 4.3. Käsitys kuolleista ja kuolleiden muistaminen
  • 11.3. Avoimia kysymyksiä mirhavoiteluun valmistautumista ja nimipäiväasioita liittyjille (i Aleksander ja i Stefan)

Jumalanpalvelukset

Tärkeä osa kirkkoon liittymisessä on jumalanpalveluksiin osallistuminen. Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset ovat avoimia kaikille, ainoastaan ehtoollisen sakramenttiin ei voi vielä katekumeeniaikana osallistua. Jumalanpalvelus on kirkon elämän sydän ja rukous sen hengitystä, siksi on tärkää osallistua jumalanpalveluksiin jo katekumeeniaikana ennen kirkkoon liittymistä.

Opettajana toimii

Syksyllä 2019 alkavan kurssin vetäjänä toimivat rovasti Stefan Holm ja pastori Aleksander Roszczenko

Ortodoksisten pyhäkköjen tulevaisuudesta


Aulikki Elo ja Timo Riistaniemi kirjoittivat lauantain 3.8. Karjalaisessa artikkelin otsikolla ”Pakko karsia pyhäkköjä”. Artikkeli on huolestuttanut jonkin verran Pohjois-Karjalan ortodoksista väestöä. Oikeastaan hyvä niin. On tärkeää, että tulevaisuuden muutoksista ja muutospaineista keskustellaan seurakunnissa avoimesti.

Viime lauantain uutinen sisälsi oikeaa tietoa, mutta valitettavasti myös epätarkkaa tekstiä, mikä on hämmentänyt seurakuntalaisia. Kirjoituksen tiedot tilanteen peruslähtökohdasta pitävät paikkansa: kirkolla ei ole varallisuutta koko rakennuskannan vaatimiin investointeihin eikä läheskään kaikilla seurakunnilla ole omaa varallisuutta tiheän pyhäkköverkoston ylläpitämiseen. Tämä johtaa vääjäämättä rakennuskannan harventamiseen.

Artikkelissa viitattiin kirkollishallituksen teettämään väliraporttiin, jonka taustalla on kirkolliskokouksen päätös vuodelta 2017. Tämä väliraportti on juuri nyt lausuntokierroksella seurakunnissa ja näiden lausuntojen lisäksi työryhmä saa lausunnot esityksistään sekä museovirastolta että taidehistoriallisesta näkökulmasta asiantuntijalta. Lausuntojen jälkeen kirkollishallitus laatii lopullisen esityksen kirkolliskokoukselle 2019, joka kokoontuu marraskuussa.

Artikkelissa mainittiin nimeltä rakennuksia, joita on menossa myyntiin tai purkuun. Mitään tällaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Artikkelissa tuotiin esille väliraportin esityksiä. Lopulliset toimet päätetään seurakunnissa piispan ja museoviraston kuulemisen jälkeen. Jos yksittäisestä pyhäköstä luovutaan, asiasta tarvitaan vielä erillinen kirkollishallituksen päätös.

Kirkollishallituksen toimituskirjassa todetaan, että väliraportin toimenpiteet on esitetty 10 – 20 vuoden tarkastelujaksolle. Mistään nopeista toimenpiteistä ei siten ole kysymys. Varmastikin yksittäisistä kunnoltaan tai sijainniltaan kriittisistä rakennuksista joudutaan luopumaan nopeammalla kuin 10 vuoden aikataulululla. Pohjois-Karjalan seurakunnista mainittakoon Ilomantsin ortodoksinen seurakunta, joka on jo tehnyt vastuullisia päätöksiä omista rakennuksistaan mm. siirtämällä seurakuntakeskuksen vanhaan pappilaan uudemmasta luopuen.

Väliraportin liitteessä todetaan, että päätöksiä tehtäessä asiaa on vietävä eteenpäin mahdollisimman avoimesti. Pyhäköistä luovuttaessa hankkeesta on informoitava piispaa, kirkon keskushallintoa, työntekijöitä ja pyhäkköalueen ortodokseja. Mitään päätöksiä ei siten tehdä jäsenistön selän takana. Tällaisen mielikuvan osa lukijoista sai epätarkan kirjoituksen vuoksi. Kiitos kuitenkin siitä, että aihe tuli esille jo nyt. Näin asiasta on voinut keskustella seurakunnan kokoontumisten yhteydessä. Keskustelu on juuri sitä tarpeellista avoimuutta.

isä Tuomas Järvelin
Kirkkoherra
Joensuun ortodoksinen seurakunta

Hyvän tuulen taitajat

Seurakuntasalin keskelle on koottu kolmesta pöydästä suurempi ryhmä. Pöydän ympärillä istuu toistakymmentä naista neuleet käsissään. Puikkojen kilinä ja puheensorina luovat heti ensi hetkestä lähtien lämpimän ja kotoisen tunnelman. Tänne on tultu viihtymään, tapamaan tuttuja, kertomaan hyvän tuulen tarinoita, neulomaan ja ennen kaikkea tekemään hyvää ja arvokasta, vapaaehtoista työtä. Iljan neulojat ovat kokoontuneet jokaviikkoiseen, kolmetuntiseen tapaamiseensa.

Jaana Puumalainen on saapunut tervehdyskäynnille sydämellisen suklaarasian kera. Hän tuo kiitokset ja terveiset Lieksan kotihoidosta, jonne Iljan neulojat lahjoittivat joulun alla 30 paria villasukkia ja muhveja asiakkaiden jalkoja ja käsiä lämmittämään. Puumalainen kertoo, että lahjoitetut neuleet ovat olleet vanhuksille mieluisia ja kovassa käytössä päivittäin.

Alkuvuodesta 2015 aloitti toimintansa Lieksassa Iljan neulojat -niminen ryhmä naisia, jotka halusivat omalla harrastuksellaan tehdä diakoniaa. Sirkka-Liisa Heikkisen päässä oli kytenyt jo jonkin aikaa ajatus käsityökerhosta, jonka tuotokset lahjoitettaisiin niitä tarvitseville tahoille. Samoihin aikoihin kotiteollisuusopettaja Silja Palvianen oli jäänyt eläkkeelle ja mietti omalla tahollaan, mitä tehdä kun omat kaapit pursuivat käsitöistä ja läheisten villasukka- ja neulevarastot oli täytetty jo vuosiksi eteenpäin. Kahden tarmokkaan ja päättäväisen naisen ajatukset, ideat ja tekemisen palo kohtasivat. Aivan aluksi mukaan liittyi myös Maire Hirvonen. Alettiin puuhaamaan käsityökerhoa. Heti alusta alkaen oli selvää, että kokoontumiset tapahtuisivat nykyisen Joensuun ortodoksisen seurakunnan tiloissa. Neuvotteluja käytiin silloisen Lieksan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran tehtävää hoitaneen isä Tommi Kallisen kanssa ja lupa kokoontumiselle seurakuntasalilla saatiin. Alkupääomaa lankojen ostoa varten lahjoittivat niin seurakunta kuin diakoniatyökin. Päästiin neulomaan ensimmäisiä sukkia.

Paikallislehteen laitettiin pian kerhon perustamisen jälkeen ilmoitus, jolla haettiin käsitöistä kiinnostuneita mukaan toimintaan. Vaikka kerho kokoontuukin seurakunnan tiloissa, on se ekumeeninen, eli kaikki kiinnostuneet ovat uskontokuntaan katsomatta olleet alusta saakka tervetulleita mukaan toimintaan. Lieksassa seurakuntasali sijaitsee keskeisellä paikalla, aivan keskustan tuntumassa, joten sinne on helppo tulla. Kerholle piti luonnollisesti löytää myös nimi. Nimiehdotuksia pohdittiin, ja lopuksi niistä parhaimmaksi äänestettiin Iljan neulojat. Perusteluna oli mm. viereisen kadun, Iljankadun läheisyys, jonka päässä myös alueen pyhäkkö, pyhän profeetta Elian kirkko sijaitsee.

Aluista saakka toimista on perustunut vapaaehtoisten lahjoituksiin, joko työhön tai materiaaleihin. Lankarahoja kerätään myös järjestämällä myyjäisiä joissa myydään oman kerhon tuottamia käsitöitä, sukkia, lapasia, pipoja, kaulaliinoja, shaaleja jne.  Monet lahjoittavat kotona neulomiaan sukkia ja toiset tuovat lankoja, jotka ovat jääneet käyttämättä esimerkiksi oman neuleharrastuksen loputtua. Lankalahjoitukset otetaan aina ilolla ja kiitollisuudella vastaan. Langat ovat olleet toiminnan ehdoton edellytys, puhumattakaan niistä kymmenistä ja sadoista työtunneista, joilla neulojat ovat antaneet oman panoksensa tähän tärkeään toimintaan. Alkuvuoteen 2019 mennessä taitavien käsien tuotoksina on sukkia ja muita neuleita valmistunut jo lähes 1000 paria tai kappaletta!

Mihin rakkaudella ja pyyteettömyydellä neulotut sukat sitten lopulta päätyvät? Silja, Sirkka-Liisa ja Maire kertovat, että sukille etsitään jatkuvasti uusia kohteita ja niitä tehdään myös tilauksesta. Lämpöiset lahjoitussukat ovat sujahtaneet niin vanhuksen, lapsen, turvapaikanhakijan kuin raja- tai palomiehenkin jalkaan.  Lahjoituksen saajia ovat vuosien varrella olleet mm. Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosasto, rajavartiolaitos, Lieksan pelastuslaitos, seurakuntien diakoniatyö, yksityiset hoitokodit, Honkalampisäätiö, vanhainkodit, Lieksan vastaanottokeskus ja Moldovan joululapsikampanja. Iljan neulojat lahjoittavat myös vuosittain ala-asteen koulujen valitsemille oppilaille 50 € arvoisia stipendejä. Esimerkiksi vuonna 2018 stipendejä jaettiin kaikkiaan 9 kappaletta.

Välillä myös tekijöitä itseään muistetaan. Esimerkiksi Lieksan rajavartiolaitos oli kerännyt keskuudestaan Iljan neulojille stipendin ja ystävänpäivän aikoihin 2018 Rantalan koulun ala-asteen laululuokka opettajansa Maire Vitrin johdolla kävi ilahduttamassa neulojia musiikilla. Kakkukahvit ja muut muistamiset ilahduttavat aina kohdalle sattuessaan kovasti ahkeria taitajia.

Iljan neulojat ovat kutsuneet tapaamisiinsa myös vieraita. Toimintaan kävi mm. syksyllä 2018 tutustumassa Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan naisten piiri. vierailu poiki luonnollisesti kutsun vastavierailulle Nurmekseen. Naiset ovat joitakin kertoja myös niin sanotusti jalkautuneet ja käyneet esittelemässä toimintaansa seurakuntasalin ulkopuolella mm. Partalanmäen päiväkeskuksessa.

Kun puhe kääntyy tulevaisuuteen ja kerhon jatkuvuuteen, ovat naiset toiveikkaalla mielellä. Taitavia ja innostuneita tekijöitä on aina puikkoihin löytynyt ja löytyy varmasti vastakin. Uusia lahjoituksen saajia mietitään jatkuvasti ja naiset ottavatkin mielellään vastaan vinkkejä avustettavista tahoista.

Silja Palviainen ja Maire Hirvonen esittelevät Siljan suunnittelemaa, vielä julkaisematonta sukkamallia. Sukan varteen on mustalla ja valkoisella neulottu turkoosinsiniselle pohjalle pystykorvaisen koiran pää. Silja on suunnitellut mallin valokuvan pohjalta ja sukka on tarkoitus ottaa Iljan neulojien tuotantoon heti kun mallipari valmistuu.

Jokainen salissa oleva on yhtä mieltä siitä, että yhtä tärkeää kuin neulominen, on myös kerhon sosiaalinen merkitys. Torstait, jolloin neulojat kokoontuvat, ovat odotettuja päiviä.  Moni kertoo joulun aikaan jo kovasti kaivanneensa Iljan neulojien kokoontumisia, yhdessä tekemistä ja keskusteluja.

Aivan kuin yhteisestä hiljaisesta sopimuksesta, täällä eivät juorut pääse valloilleen. Keskustelu on hyväntuulista ja luontevaa. Onpa joukossa yksi runoilijakin. Irja Pesonen on kirjoittanut Iljan neulojien olemassa olon aikana lukuisia runoja, kronikoita ja jopa Iljan neulojien kerhon ”räpin”. Kirjoitetuista säkeistä löytyy sitä samaa iloa, taitoa, ahkeruutta ja yhdessä tekemisen riemua, joka on kuultavissa naisten puheissakin. Mutta kuten kaikki käsitöitä joskus, vapaaehtoisesti tai velvoitettuna, tehneet tiedämme, on purkaminen joskus lähes vääjäämätön tosiasia. Mutta senkin Irja osaa kääntää positiiviseksi:

”Purkamaan joskus joutuu ´vähän´
Ei haittaa, hyvä puoli löytyy myös tähän
Lanka ei lopu, sitä riittää kyllä
Siis harjoitusta pidetään yllä
Tulos on hyvä ja taidokas
Kuka voisi tehdä paremmaks.”
(Ote Iljan neulojien ”räpistä”, Irja Pesonen)

Iljan neulojat haluavat erityisesti kiittää Joensuun ortodoksista seurakuntaa sen tarjoamista tiloista ja kerhon kokoontumisia koskevasta ilmoittelusta seurakunnan kirkollisten ilmoitusten yhteydessä paikallislehden sivulla. Naiset toivovat yhä useamman käsityön ystävän löytävän tiensä Saavankadulla sijaitsevalle seurakuntasalille torstaisin klo 12 – 15 syyskuusta toukokuuhun. He korostavat erityisesti sitä, ettei esimerkiksi villasukan kantapään kääntäminen varmasti muodostu kenellekään esteeksi tehdä tätä arvokasta työtä. Kaikki tällä hetkellä mukana olevat neulojat ovat valmiita auttamaan ja opastamaan kädestä pitäen sukan teossa.

”Viimeinkin tulee odotettu hetki
Kahvikuppien ääreen käy vilkas retki
Iloa kaikille alkaa tulla: kahvipöydästä ei puutu pulla
Vielä noin tunti neulotaan
Jonka jälkeen kotiin riennetään
No neulomaan tietysti, sehän tiedetään
Kotihommatkin pitäisi tehdä kyllä
Kodin siisteys ei pysy muuten yllä.”
(Ote Iljan neulojien ”räpistä”, Irja Pesonen)

Salissa alkaa tuoksua tuore kahvi ja naiset nostelevat kahvikuppeja tarjolle. Ja pullaa, sitä on tarjolla tälläkin kertaa.

Teksti: Kirsi Jaskanen

Seurakunnan ilmoitukset 16.1. – 26.1.

Joensuun pyhän Nikolaoksen kirkko:
La 18.1. klo 17 monikielinen vigilia
Su 19.1. klo 9.30 (HUOM. aika) monikielinen liturgia, palveluksen jälkeen ekumeeniset kirkkokahvit, arpajaiset ja myyjäiset, joiden tuotto lahjoitetaan Kiihtelysvaaran ev.lut. kirkon rakennusrahastoon (järjestää Kiihtelyksen tiistaiseura). Vaara-Karjalan seurakunnan edustaja suntio Jouni Heiskanen kertoo kirkon jälleenrakennusprojektista.
Ke 22.1. klo 17 ehtoopalvelus
Pe 24.1. klo 17 akatistos Ksenia Pietarilaiselle
La 25.1. klo 17 vigilia
Su 26.1. klo 10 liturgia

Kiteen pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko:
To 16.1. klo 17 ehtoopalvelus
Pe 24.1. klo 18 ekumeenisen rukousviikon tapahtuma

Kontiolahden Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko:
Su 19.1. klo 10 liturgia

Honkavaaran Johannes Kastajan tsasouna:
Su 19.1. klo 10 liturgia

Tuupovaaran Kristuksen käsittätehdyn ikonin kappeli:
Su 26.1. klo 10 liturgia

Lieksan profeetta Elian kirkko:
Ti 21.1. klo 9 liturgia
La 25.1. klo 17 vigilia
Su 26.1. klo 10 liturgia

Muuta:
To 16.1.:
– klo 12 Lieksan Iljan neulojat Lieksan seurakuntasalilla- klo 12.30 päiväpiiri seurakuntasalilla, kevään 2020 ensimmäinen kokoontuminen
Pe 17.1.:
– klo 9 PKO:n ruoka-apukassien jakaminen ikonipiirin tiloista (käynti Sairaalakadun puolelta), järjestysnumeroiden jakaminen alkaa klo 8.30 seurakuntasalin aulasta
Su 19.1.:
– klo 16 ekumeenisen rukousviikon tapahtuma Lieksan helluntaiseurakunnan tiloissa- klo 17 Suistamo-ilta seurakuntasalilla
– klo 18 ekumeenisen rukousviikon tapahtuma Pielisensuun kirkossa
Ti 21.1.:
– klo 12 Lieksan tiistaiseura Lieksan seurakuntasalilla, aiheena Armenia (Wilhelmiina Virolainen)
Ke 22.1.:
– klo 17.30 katekumeenikurssi kokoushuoneessa
To 23.1.:
– klo 12 Lieksan Iljan neulojat Lieksan seurakuntasalilla
– klo 12.30 päiväpiiri seurakuntasalilla
Su 26.1.:
– klo 14 Suojärveläisten tilaisuus kokoushuoneessa